Tuleeko yliopistojen peruskursseista massahyödykkeitä?

Stanfordin yliopistossa tehtiin vuoden 2011 syksyllä merkittävä opetukseen liittyvä kokeilu. Joukko professoreita taustajoukkoineen tarjosi koneoppimiseen, tekoälymenetelmiin ja tietokantoihin liittyviä kursseja verkossa siten, että kuka tahansa saattoi rekisteröityä ja osallistua kursseille. Ilmaiseksi. Kurssit perustuivat Stanfordin vastaaviin kursseihin ja sisälsivät viikoittaiset videoluennot kertaus- ja harjoitustehtävineen, sekä ryhmätyönä tehtävän harjoitustyön.

Opetuskokeilun seuraukset olivat, kulunutta termiä käyttäen, järisyttäviä. Kymmenien tuhansien  opiskelijoiden lisäksi syntyi mukana olleiden professoreiden perustamana kaksi kasvuyritystä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa korkea(koulu)tasoisen opetuksen tarjoaminen verkossa erittäin edullisesti. Keväällä 2012 tarjolla on jo 15 kurssia, mm. anatomiasta. Myös Yhdysvaltojen itärannikon MIT päätti vastata länsirannikon haasteeseen.

Suomeen tämän koulutuskokeilun liittää mielenkiintoisella tavalla se, että Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos on päättänyt hyväksyä erään edellä mainituista verkkokursseista osaksi tutkintoon tähtääviä opintoja. Samanlaisia viestejä kurssien hyväksymisestä osaksi muodollista opinto-ohjelmaa on kuulunut myös mm. Brasiliasta.

Onko edellä kuvattu alkusoittoa kehitykselle, jonka tuloksena sekä hinnaltaan että hinta-laatusuhteeltaan erinomaista perusopetusta hankitaan yliopistoihin samalla tavoin kuin komponentteja matkapuhelimiin nykyään?

Comments

  1. Jaakko Talvitie sanoo:

    Digitaalisuus muuttaa maailmaa vääjäämättä ja peruuttamattomasti, tässä siitä taas yksi erinomainen esimerkki. Tulemme näkemään vastaavia muutoksia kaikilla inhimillisen toiminnan alueilla, emmekä osaa ennakoida suurtakaan osaa niistä.

Kommentoi

*