Lähivalmistus, digitaalisuus ja maaseudun mahdollisuudet

Maaseutu, viljelykset ja laidunmaat ruokkivat maapallon kasvavan väestön. Maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen on globaali strateginen tavoite. Kaupungistumisen vastavoimaksi on mielekästä pohtia, kuinka kehitetään maaseutujen elinvoimaa, lisätään viljelyn tuottavuutta ja hyödynnetään maaseutua hyvän elämän ympäristönä. Tässä kirjoituksessa aihetta pohditaan erityisesti digitalisaation ja 3D-tulostuksen näkökulmasta.

Suomessa on jo vuosikymmeniä ollut käynnissä muuttoliike, jossa väestö siirtyy työpaikkojen perässä taajamiin. Voisiko tälle globaalille trendille syntyä vastavoima, joka perustuu paremman elämänlaadun tavoitteluun ja joka mahdollistuu maaseudun tarjotessa sekä uusia ansaintamahdollisuuksia, että parempia ratkaisuja nykyiseen toimintaan?

Digitalisaatio ei erottele maaseutua kaupunkiseudusta. Digitaalisuuden yksi kiehtovimmista mahdollisuuksista on globaalin bisneksen teko mistä päin tahansa maailmaa. Digitaalinen palvelu kun laitetaan verkkoon, se on käytettävissä kautta koko verkottuneen maailman. Suomalaisen maaseudun tietoverkoissa on varmasti jatkuvaa kehittämistä, mutta käytännössä jokaisella on riittävä yhteys internetiin myös maaseudulta. Monesti maaseudulta löytyy jopa paremmat valokuiduilla rakennetut verkkoyhteydet kuin kaupungeista.

3D-tulostus sopii maaseudulle

3D-tulostuksen ammattimainen hyödyntäminen etenee laajamittaisesti ja nopeasti. Ala kiinnostaa valtavaa määrää kehittäjiä, yrityksiä, sijoittajia, keksijöitä ja aivan tavallisia mattimeikäläisiä. Uskomme, että 3D-tulostuksen hyödyntämisestä tulee normaali osa myös maanviljelijän ja arkea.

Digitaalinen valmistava teollisuus tarjoaa mahdollisuuden luoda uutta työtä maaseudulle ja haja-asutusalueille. Tästä esimerkkinä on nopeasti kehittyvä Maker-kulttuuri, joka perustuu uudenlaisen valmistavan toiminnan, saatavilla olevien teknologioiden ja käsityöläisyyden yhdistämiseen, sekä jaettujen resurssien hyödyntämiseen.

Digitaalisuuteen perustuva 3D-tulostus on parhaimmillaan ekologista tarvepohjaista lähivalmistusta, joka sellaisenaan tarjoaa perusteet aiheen pohtimiseksi:

  • Maaseudulla keskimääräiset välimatkat ovat pidempiä kuin kaupungeissa.
  • Kovassa käytössä olevat koneet vaativat huoltoa ja varaosia.
  • Monet varaosat ovat sellaisia, joita harvoin tarvitsee vaihtaa.
  • Maanviljelijät ovat käsistään käteviä ja kykeneviä tekemään korjaustoimenpiteitä koneissaan.

Digitaaliset palvelut, kuten 3D-mallinnus ja online-kaupat,  ovat paikkariippumattomia. Niitä voidaan tuottaa ja hyödyntää globaalisti missä tahansa. Myös 3D-tulostus on paikkariippumatonta toimintaa, sillä laitteistot voivat sijaita missä tahansa. Eräs suurista lupauksista onkin tuoda valmistavaa teollisuutta ja työpaikkoja ulkomailta takaisin kotimaahan juuri sinne, missä toiminnalle on mielekkäimmät edellytykset, kuten kaupungeista maaseudulle. Amazon.com vie ajatuksen vielä pidemmälle kaavailemalla digitaalisuuden ja lähivalmistuksen yhdistämistä kotiovelle saapuvien tulostusautojen muodossa.

Maaseutu on täynnä keksijöitä ja keksintöjä

Tilan hoitoon liittyvät päivittäiset ongelmat vaativat kekseliäitä ja nopeita ratkaisuja. Tuhannet arkipäivän innovaattorit ovat käytännön töitä tehdessään tunnistaneet ongelmia ja keksineet niille ratkaisuvaihtoehtoja. Onnistuneissa ratkaisuissa yhdistyy tyypillisesti hyvä ja yksinkertainen idea, muotoilullinen oivallus, käsityöläisyys ja jonkin alan erityisosaaminen.

3D-tulostus ja siihen liittyvät digitaaliset mahdollisuudet erilaisine materiaaleineen ovat uusi tapa ratkaista tilanteita, jotka vaativat luovuutta, kokeilua, nopeutta. Nopeutta voidaan saavuttaa mm. hyödyntämällä toisten tekemiä oivalluksia. Millainen digitaalinen palvelu toisi ongelmanratkaisutarpeet ja ratkaisut kaikkien saataville? Entä miten mahdollistetaan digitaalisuuden avulla ryhmäinnovointi (crowdsourcing-hengessä) Uskomme, että maaseudulta löytyy valtava innovaatiopotentiaali!

Mikrotehdas on jokaisen mahdollisuus

3D-tulostusta hyödyntävät mikrotehtaat pystyvät toimimaan käytännössä missä tahansa. Toiminta on sitä kannattavampaa, mitä alhaisemmat kustannukset ovat ydintoiminnan ympärillä, kuten tilakustannuksissa ja yleisissä elinkustannuksissa. Toiminta on toisaalta sitä tuottavampaa, mitä enemmän tekijöillä on käsillä tekemisen taitoa ja yhdessätekemisen perinteitä ja motivaatiota. Suomen maaseutu on mikrotehtaiden luvattu maa juuri näistä syistä.

Kuka tahansa voi perustaa tehtaan minne tahansa. Tarvittavat investoinnit ovat maltillisia. 2000€:n pääomalla saa yksinkertaisen tehtaan käyntiin! Traktorin hinnalla saa jo täysimittaisen metalliesineitä tuottavan laitteiston.

Mitä tällaiset mikrotehtaat kykenevät tuottamaan? Seuraavassa muutamia nyrkkisääntöjä:

  • Yksilöllisiä kappaleita ja pieniä sarjoja (1-100 kpl).
  • Pieniä kappaleita (maksimikoko on tyypillisesti n. kenkälaatikon kokoinen kappale. Erikoistulostimilla voidaan tuottaa jopa kuutiometrin kokoisia kappaleita)
  • Lähes mitä tahansa muotoja ja rakenteita
  • Lukuisia eri materiaaleja, kuten muovit, komposiitit ja metallit.

3D-tulostimet ovat tuottamiinsa kappaleisiin verrattuna merkillisen yksinkertaisia laitteita. Jo koululaiset pystyvät sujuvasti operoimaan perustulostinta ja siihen liittyviä suunnittelu- ja tulostusohjelmistoja. Ammattimaiseen käyttöön suunnitellut laitteet ja järjestelmät vaativat hieman enemmän osaamista, mutta näidenkin käytön pystyy aloittamaan, jos vain innokkuutta ja yrittäjyyttä löytyy.

Materiaaleista ei ole pulaa

3D-tulostukseen liittyvä materiaalikehitys on vauhdikasta ja uusia materiaaleja esitellään viikoittain. Maaseudun näkökulmasta erityisen kiinnostavia ovat mm. biopohjaiset materiaalit, sekä kierrätysmateriaalit. Yksinkertaisimmillaan 3d-tulostettavaa materiaalia voidaan tuottaa selluloosasta ja vedestä.

Tällaisella materiaalilla on mielenkiintoisia ominaisuuksia. Se on täysin luonnonmukaista, kestävyyttä on riittävästi mm. huonekaluvalmistukseen ja materiaali on täysin biohajoavaa. Menetelmää soveltamalla on mahdollista tulostaa esimerkiksi biohajoavia sensoreita, jotka voidaan istuttaa maaperään kylvöprosessin yhteydessä, jonka jälkeen sensorit voivat tuottaa reaaliaikaista tietoa maaperän kosteudesta ja ravinteista.

Idea on tärkein

3D-tulostimet ovat yleislaitteita, jotka eivät juurikaan välitä valmistetun kappaleen monimutkaisuudesta tai käyttötarkoituksesta. Laitteen näkökulmasta on aivan sama valmistetaanko hammassiltoja, hevosenkenkiä, vaiko rakettimoottorin polttoainesuuttimia. Tyypilliset teolliset 3D-tulostuksen toimijat, kuten AM Finland, Layerwise ja Materialise, valmistavat yhtälailla tuotteita konepajojen kuin lääketieteen tarpeisiin.

10 esimerkkiä maaseudulle soveltuvasta liiketoiminnasta

Millaisia palveluita 3d-tulostuksen toimija voisi tarjota maaseudulla (ja toki myös muuallakin), hyödyntäen mm. olemassaolevaa osaamista, paikallisia tarpeita ja kädentaitoja? Seuraavassa 10 esimerkkiä.

  1. Innovatiiviset pienviljelyratkaisut. 3D-tulostuksella voidaan tuottaa laitteita ja tarvikkeita, joiden avulla kuka tahansa voi ryhtyä pienviljelijäksi pienessä mittakaavassa. Palvelun osana voidaan tarjota viljelyyn ja kasvatukseen liittyvää ammattitaitoa.
  2. Lähellä valmistetut varaosat ja korjaustoiminta. Kun laitteen osa menee rikki, tyypillisesti haja-asutusalueella uuden osan hankinta on työläämpää kuin kaupungissa.  Lisäarvoa syntyy, jos varaosan pystyy tarjoamaan ja saamaan vaivattomasti, edullisesti ja nopeasti. Verkossa toimii jo useita varaosapalveluita, kuten Kazzata. Mikään ei estä, että tällaisia palveluita tarjottaisiin lähivalmistuksena.
  3. Korut ja käsityöt. Suomen maaseudulta löytyy suuri määrä käsityöläisiä ja koruvalmistajia. 3D-tulostus tarjoaa uuden tavan korujen suunnitteluun, korujen toteutukseen ja vaikkapa uniikkien korurasioiden toteutukseen. Materiaalina voi käyttää esimerkiksi puukomposiittia.
  4. Arkipäivän apuvälineet. 3D-tulostuksella voidaan nopeasti kokeilla ja toteuttaa ideoita, jotka helpottavat arkipäivän toimintaa. Olemassa olevat palvelualustat tarjoavat käteviä tapoja perustaa esimerkiksi oma nettikauppa ideoiden tuotosten myyntiin (esim. http://www.shopify.com/). Arkipäivän apuvälineitä ovat esimerkiksi erilaiset  pidikkeet, jigit, kurottimet, kotelot ja ergonomiset ratkaisut. Thingiverse-palvelusta löytyy näistä lukuisia esimerkkejä.
  5. Ravi ja hevostarvikkeet. Hevosurheiluun liittyy paljon tietoa ja osaamista, jotka konkretisoituvat nopeampina suorituksina. Esimerkiksi 3D-tulostetuilla hevosenkengillä voidaan optimoida kyseiseen kilpailutilanteeseen ja maastoon sopivat varusteet. 
  6. Erikoistunut ja monipuolinen alihankinta. Maaseudulla on lukuisia yrityksiä, jotka palvelevat erityisesti metalliteollisuuden alihankintaa. Metallin 3D-tulostuksen avulla erikoisosaaminen voidaan hyödyntää sekä nykyisessä toiminnassa parempana palveluna, että uuden liiketoiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi valkeakoskelainen Hetitec tuottaa muotteja mm. valuteollisuudelle.
  7. Start-up toimijat ja uudet tuotteet. 3D-tulostus mahdollistaa nopeasti uudenlaisen liiketoiminnan käynnistämisen. Tämä avaa merkittäviä mahdollisuuksia mm. maaseudun nuorille innovaattoreille. 
  8. Yksilöllistäminen. Markkinoilla on loputtomasti tuotteita, joiden motivaationa on ainutlaatuisuus: kenelläkään muulla ei ole samanlaista. 3D-tulostusta sovelletaan mm. yksilöllisiin osiin purjeveneissä, kaappien ovien vetimiin ja tuunattujen autojen yksityiskohtiin. Millaisia yksilöllistämiseen perustuvia toimintamahdollisuuksia voisi syntyä maaseudulla?
  9. Talonrakennus ja mökkiveistämöt. 3D-tulostus tarjoaa talonrakentajille aivan uudenlaisia toimintamahdollisuuksia ja palveluketjuja. Talon suunnittelu onnistuu yhdessä asiakkaan kanssa verkkoympäristössä, talon pienoismalli voidaan tuottaa nopeasti, yksilöllistäminen voi tulla osaksi palvelua, jne. Parhaimmillaan kokonainen talon runko voidaan tulostaa. Digitaalinen suunnittelu mahdollistaa paremman yhteissuunnittelun ja yhteensopivuuden varmistamisen kumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa.
  10. Maaseudun pienputiikit. Asiakkaat eivät hae maaseudun putiikeista kasvottomia massatuotteita, vaan laatua, yksilöllisyyttä ja erityisyyttä. 3D-tulostus tarjoaa lukemattomat mahdollisuudet yksilöidä myytävät tuotteet, on kyseessä sitten maito, juusto, liha, leipä, vaatteet, langat, tai ihan mikä vaan. Jokaiseen niihin voidaan tulostaa yksilöllinen, “ostajan näköinen”, “myyjän brandia heijasteleva” kuljetus-, säilytys- tai esillepanoesine. Yksinkertaisena esimerkkinä vaikkapa kuvitteellisen Kuismasen juustolan juusto tarjoiltuna juustolautaselta, josta tulee ilmi Kuismasen juustolan jokin erityispiirre yhdistettynä iloisen asiakkaan kuvaan Kuismasen lampaiden kanssa.

Mahdollisuuksien vilja-aitta!

Digitaalisuus ja 3D-tulostus tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia maaseudun kehitykseen ja elinkeinojen kehittämiseen. Esimerkit maailmalta osoittavat, että kuka tahansa voi tarttua näihin mahdollisuuksiin ja menestyä.Tarvitaan vain uskoa omiin kykyihin, ripaus luovuutta ja yrittäjähenkeä. Kuinka tämä mahdollisuus hyödynnetään Suomen maaseudulla? Kuinka siihen voidaan kannustaa? Kuinka digitaalisuudella ja 3D-tulostuksella luodaan uutta työtä ja maaseudun elinvoimaa?

 

 Blogaus on kirjoitettu yhdessä Pekka Ketolan kanssa.

DIGILEn tuloksia: Pilvipohjainen radioasema

Jutel, yksi maailman johtavista digitaalisten radioasemien järjestelmätoimittajista, on kehittänyt täysin digitaalisen ja verkkopohjaisen äänentoistoratkaisun isoihin julkisiin tiloihin. Mukana on myös kaiutinvalmistaja Genelec sekä aimo annos ketterää ohjelmistokehitystä. Järjestelmä on ensimmäinen laatuaan maailmassa.

Nallikarin äänentoistojärjestelmä-pilottia  rakennettiin DIGILEn N4S-ohjelmassa. Ohjelmasta on ollut Jutelille apua nettiarkkitehtuurin suunnittelussa, jossa olennainen osa on langaton ohjaustekniikka. N4S-ohjelmassa Jutel omaksui uuden tavan tehdä ohjelmistoja.

”Ketterät menetelmät ohjelmistosuunnittelussa ovat auttaneet meitä omaksumaan nettiarkkitehtuuria. Nallikarin ravintola on hyvä esimerkki pilotista, jota on jatkokehitetty N4S-ohjelmassa. Olemme miettineet myös Oulun yliopiston Business Schoolin kanssa uusia liiketoimintamalleja. Teknologiapohja vaihtuu 3-10 vuoden aikana, joten Jutelin tapaisen uuden toimijan pitää olla hyvissä ajoin liikkeellä.”

(Jorma Kivelä, Jutel)

 

DIGILEn tuloksia: Snapwallet – turvallinen kuvapalvelu älypuhelimeen

Snapwallet on ilmainen älypuhelinsovellus, joka tarjoaa turvallisen paikan tallentaa tärkeät dokumentit ja salasanat. Snapwalletissa on armeijatason tietoturva ja yksityisyydensuoja.

Android-puhelimissa toimiva Snapwallet perustuu DF-Data Oy:n kehittämälle Secure Selfie Camera -sovellukselle. DF-Data on F-Securen erillinen yritys testimarkkinointia varten. Testimarkkinointia tehdään ketterästi pienellä tiimillä. Pienellä tiimillä on kuitenkin enemmän vapauksia kuin normaalilla tuotetiimillä, mikä voi avata uusia aivan mahdollisuuksia.

Älypuhelimet tallentavat pääsääntöisesti kaikki otetut kuvat pilvipalveluihin, mikä ei aina ole turvallista. Secure Selfie Camera tai Snapwallet eivät tallenna kuvia ollenkaan pilveen. Kuva pysyy kamerassa ja kuvan voi lähettää suojatun bluetooth-yhteyden tai NFC:n (Near Field Communication) kautta haluamilleen henkilöille. Sovellus lukitsee kuvan puhelimessa ja se on luettavissa ainoastaan kuvan ottajalle. Kuvat eivät avaudu ulkopuolisille, koska ne on suojattu salasanalla ja kuvien salaukseen käytetty kryptaus on erittäin hyvä.

Lue lisää DIGILEn Need for Speed -ohjelman julkaisusta.

DIGILEn tuloksia: Tekninen velka syntyy liian nopeassa ohjelmistokehityksessä

Nopeassa ohjelmistokehityksessä yritykset voivat ottaa oikoteitä ja tehdä pikaratkaisuja, jotka vaikeuttavat ohjelmiston jatkokehitystä. Tällaisia nopeuteen vaadittavia oikoteitä kutsutaan tekniseksi velaksi, joka täytyy jatkokehityksessä maksaa takaisin. Ohjelmistotuotannon professori Kari Smolanderin ryhmä Lappeenrannnan teknillisestä yliopistosta analysoi teknisen velan syntyprosessia ja samalla antaa yrityksille suosituksia, miten velkaa voisi vähentää.

”Analysoimme teknistä velkaa ja kehitämme sen hallitsemiseen menetelmiä ja toimintatapoja. Tavoitteemme on myös tuoda tähän tuotteenhallinta-aspekti erityisesti tuote-ekosysteemeissä”, Smolander kertoo.

Kasvava kilpailu ohjelmistomarkkinoilla on pakottanut yritykset miettimään, kannattaako julkaista puutteellinen ohjelmisto nopeasti vai parempilaatuinen myöhemmin. Yritys saattaa joutua päättämään, minkälaiset laatuominaisuudet ovat tärkeitä ja minkälaisia oikopolkuja ohjelmiston kehitysprosessissa on valittava.

”Teknologinen velka ei aina ole tulosta huonosta koodaamisesta, Smolander huomauttaa.  ”Se voi pitää sisällään myös tietoisia ja tarkoituksellisia päätöksiä johtuen kovasta aikataulusta. Tarkoituksena voi olla kaapata lyhyellä tähtäimellä markkinaosuuksia.”

Lue loput artikkelista DIGILEn Need for Speed -ohjelman julkaisusta.

DIGIpuhetta: Liiketoimintarobotiikka – mitä ihmettä?

Toisin kuin viime viikolla väitimme, DIGIpuhetta-sarjan jaksoja olikin vielä yksi jäljellä. Pahoittelut harhaanjohtavasta viestinnästä.

Tässäpä siis vielä yksi Nora Lehtisen toimittama jakso, joka käsittelee liiketoimintarobotiikkaa.

Siis mitä?

Noin puolet suomalaisista työssäkäyvistä tekee tietotyötä. Kirjanpitoa, palkanlaskentaa, asiakaspalvelua – erilaisia tietokoneella suoritettavia tehtäviä. On arvioitu, että noin 16 prosenttia tietotyöstä voidaan automatisoida. Ja kun tarkastellaan asiaa globaalisti, puhutaan jopa noin 5-7 tuhannen miljardin dollarin kustannussäästöistä.

Asiantuntijoina Petri Karjalainen Opus Capitasta ja Martti Malmivirta Eerasta.

The dangers of Artificial Intelligence can be mitigated through Co-Creative Intelligence

The discussion about artificial intelligence (AI) has been painting a gloomy picture of the future. Some of the best known thinkers in the technology arenas are worried that the future machines will become our overlords and subject us to slavery or even finish our existence as a not-so-useful-race. Tesla founder and CEO Elon Musk called artificial intelligence “our biggest existential threat” . He also made a donation of $10 million to the Future of Life Institute (FLI) for running a global research program aimed at keeping AI “beneficial to humanity” .

Bill Gates insists that AI is a threat and says he is “concerned” about machine super-intelligence. Professor Stephen Hawking went to the extreme by saying the development of full artificial intelligence “could spell the end of the human race”. Furthermore, Hawking type of doomsday picture is a great inspiration for Hollywood fantasy and horror movies.

None of these thinkers still deny that AI and machines serve a fundamental part of our daily needs today. Tesla is on the way in the development of self-driving cars; Microsoft is in the forefront of the Deep Learning developers; Hawking uses AI to communicate (due to his ALS). Technology development, not only AI technologies, but that of connected devices and automated systems will mean that evidently they will serve even more important part of our daily lives. Technology will serve mostly being pervasive, this makes the recognition of the development trend difficult. I believe that the benefits of artificial intelligence to all aspects of our lives are too great to be ignored.

Something that we definitely should worry over are shifts in the professions that the developments of AI will be causing. The eventual result will be the eradication of many positions and the changing roles for the workers. AI will do to white-collar jobs something similar what steam power did to blue-collar ones during the Industrial Revolution. As lots of white-collar work depends on recognizing patterns and translating symbols, AI will replace many of the people doing this by providing automated alternatives and by making the remaining workers more productive.

But, should we be scared of the horror scenarios and because of the fears limit us harnessing the benefits of the development? I do believe that we’ll be able to create a truly intelligent machine at some point of the future. Still, it is not taking place in the next ten years. It is also very important to understand that current and near-future AI is far away being able to learn to think intelligently outside its programming. Without that the “destruction of humanity” will not become in its agenda, unless we include our self-destruction into its programming. Secondly, I fail to see why the “destruction of humanity” would top any AI’s list of action items. Furthermore, I find it very difficult to see how large gain in intelligence would entail a large increase in power.

I believe that an important part of ensuring that a superintelligence will have a beneficial impact on the human beings is to endow it with philanthropic values. The top goals of superintelligence should include being respect and friendliness. AI should be designed in the way that it cannot deliberately change these top goals or rid itself of being respectful and friendly. The exact definition of ‘respect’ and ‘friendliness’ is naturally a thorny issue, but we have time for that. And we are still in the driving seat of designing the motivational architecture of future AI.

More importantly the development of AI should be a learning process where the future is co-created with the machine and human beings. This is a part of the essence on co-creative intelligence – utilization of good parts of machine intelligence and human intelligence. Humans in the loop can recognize the potential dangers of artificial intelligence and jointly work with the AI towards delivering value without putting us at risk. We need AI that are on our side, AI that exists with us by learning from us. Ethics, e.g., could be learned from ethical people, or by studying the choices and results of dead people (if we are scared that AI learns to manipulate us, they will never manipulate dead people).

For now, my advice for you is not to focus on the threat of computers taking over the world. Put your focus on finding your answer to the threat that they might be taking over your job in the next few years. Actually, Co-creative Intelligence has potential to be the answer for both of these threats.

Vetoomus Suomen kyberturvaosaamisen puolesta

Juuri käynnistyneen DIGILEn Cyber Trust -ohjelman yritys- ja tutkimuspartnerit vetoavat julkilausumassaan ohjelman puolesta.

Ohjelman kansallisesti merkittävien tavoitteiden täyttämiseksi ja pitkäaikaisen yhteistyön mahdollistamiseksi pyydämme vahvistusta rahoituspäätökselle. Rahoituksen vaarantuminen johtaisi pahimmillaan pitkälle edenneen kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kariutumiseen sekä toiminnan sirpaloitumiseen, mikä vaarantaa strategisesti merkittävän kybertuvallisuusosaamisen kehittämisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin.

Julkilausuma kokonaisuudessaan alla:

150626_Suomen Kyberturvaosaamisen turvaaminen tulevaisuuteen

150626_Suomen Kyberturvaosaamisen turvaaminen tulevaisuuteen2

DIGIpuhetta: Suomalaista oppimisosaamista maailmalle

DIGIpuhetta-ohjelman viimeisessä jaksossa puhutaan oppimisesta ja koulutuksesta. Olisiko Suomesta viemään digitaalisen oppimisen osaamista maailmalle? Miten saisimme vauhditettua digioppimisen vientiä? Aiheesta on kehitteillä hanke, josta kertovat DIGILEn ekosysteemihankkeiden ohjelmapäällikkö Risto Lehtinen ja kansainvälisen yhteistyön koordinaattori Matti Hämäläinen. Toimittajana Nora Lehtinen.

Kaikki DIGIpuhetta-ohjelman jaksot löytyvät blogin lisäksi Soundcloudista.

 

Yritysten ja tutkimuslaitosten vahvaa yhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän

Suomen hallituksen hallitusohjelman sanottiin kirpaisevan kaikkia, mutta erityisen kovasti se osui osaamiseen: koulutukseen, yliopistoihin ja innovaatiotoimintaan. Innovaatiotoiminnan leikkaukset kohdistuvat myös SHOK-toimintaan, eli suoraan yhteen DIGILEn ydintehtävistä: pitkäjänteiseen, yritysvetoiseen tutkimustoimintaan, jonka tavoitteena on vauhdittaa suomalaisen elinkeinoelämän uusiutumista ja rakennemuutosta.

Rakennemuutos koostuu monista palasista, uudesta teknologiasta liiketoimintaprosesseihin. Vasta tulosten muodostama kokonaisuus paljastaa vaikuttavuuden. Esimerkkinä vaikuttavuudesta on DIGILEn yrityksistä keräämä palaute, jonka mukaan tutkimusohjelmiin käytetty raha tuottaa 20-30 kertaisen liiketoimintapotentiaalin.  Yksittäisiä huipputuloksia ei ole helppo nostaa esiin, minkä vuoksi SHOK-toiminta on voinut joillekin näyttäytyä pettymyksenä.

Toiminnassa pitkään olleet yritykset ja tutkimusorganisaatiot näkevät asian toisin.

SHOK-toiminta on erittäin tehokkaasti rakentanut osaamista  ja yli toimialarajojen ulottuvia yhteistyöverkostoja, joita tuskin muuten olisi koskaan syntynyt. SHOKit ovat tuoneet suomalaiseen innovaatiotoimintaan aivan uuden tavan ja nopeuden rakentaa uusia ekosysteemejä, kuten oli tarkoituskin.

Teollisuus uskoo tämänkaltaiseen toimintaan, ja siksi tukemme DIGILEn toiminnan jatkamiselle on vahva. Samanlaista viestiä olen kuullut muidenkin SHOK-yhtiöiden omistajakunnasta. Tuki näkyy hyvin konkreettisesti yritysten valmiudella panostaa omia resursseja uusiin tutkimusohjelmiin.

DIGILE on vuosien varrella kasvattanut osaamistaan ja tarjoaa myös muita palveluita tutkimusohjelmien rinnalla. Keskeinen  tavoite on ennen kaikkea yhteiskunnan digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen. Digitalisaatio kulkee punaisena lankana hallitusohjelmassa – joku oli laskenut, että sana ”digitalisaatio” esiintyy hallitusohjelmassa 29 kertaa – ja se nähdään olennaisena tekijänä tuottavuuden ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Digitalisaatio on kuluneen viime vuoden aikana noussut muotisanaksi ja puhujia riittää, mutta DIGILE on perustamisestaan lähtien ollut digitalisaation tekijä.

Digitalisaation tekijöitä tarvitaan. DIGILEä tarvitaan.

Lauri OksanenLauri Oksanen on Nokia Networksin tutkimusjohtaja sekä DIGILEn hallituksen puheenjohtaja.

DIGIpuhetta: Kuka omistaa tietoni?

Erilaiset rekisterit ja asiakasjärjestelmät tallentavat jatkuvasti tietoa meistä kaikista. Kenelle tieto kuuluu? Kuka siitä hyötyy?

DIGIpuhetta pureutuu My data-mallista, jonka avulla pirstaleinen tieto pystyttäisiin keräämään ihmisen käyttöön ja hyödyksi. Haastateltavana on Aalto-yliopiston tutkija tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:stä ja Open knowledge Finlandin My data-ryhmän vetäjä Kai Kuikkaniemi.