Nokian nousu ja tuho

Kun puhutaan suomalaisista menestystarinoista, Nokiaa on mahdotonta ohittaa – olkoonkin, että yhtiö menetti vankan markkinajohtajan asemansa jälkikäteen arvioituna huonojen strategisten linjausten vuoksi. Niin hyvässä ja pahassa, Nokia on erittäin hyvä esimerkki yritysmaailman mahdollisuuksista ja raadollisuudesta.

Aluksi: mitä Nokialle nyt kuuluu?

Verkkoinfrastruktuuri ja mobiilidatateknologian kehittäminen on ollut aina Nokian vahvimpia alueita. Ne muodostavat tänäkin yhtiön toiminnan selkärangan, mutta ei Nokia ole puhelinmarkkinoiltakaan hävinnyt. Yhtiö käyttää nykyään puhelimiensa käyttöjärjestelmänä Androidia, mikä alustana mahdollistaa kaikki nykyaikaisten verkkosovellusten käytön, kuten nettikasinoilla pelaamisen. Bonuskoodi tammikuu 2020 kannattaakin ottaa talteen, mikäli rahapelaaminen älypuhelimella kiinnostaa.

Nokian puhelimia valmistaa tätä nykyä kotimainen yritys nimeltä HMD Global. Sen puhelinten markkinaosuus maailman älypuhelinmarkkinoilla on viimeisimpien arvioiden (5/2019) mukaan vain 1,5 prosenttia. Se pyrkii erottumaan kilpailijoistaan pääasiassa kamerateknologiallaan: viime vuonna julkaistussa Nokia 9 PureView -puhelin on varustettu peräti viidellä takakameralla ja Zeiss-optiikalla. Yhtiö onkin markkinoinut puhelimiaan muun muassa Instagramissa erittäin suositun luontokuvaaja Konsta Punkkan kanssa.

Nokian lippulaivapuhelimet ovat älypuhelinmarkkinoilla niitä harvoja, joilla voi kuvata järjestelmäkameroista tutulla RAW-formaatilla.

Mistä Nokian menestystarina sai alkunsa?

Yhtiön historia alkaa jo vuodesta 1865, mutta kelataanpa ajassa eteenpäin siihen pisteeseen asti, kun Nokia aloitti maailmanvalloituksensa: yritys oli valmistanut puhelimia viranomaiskäyttöön jo 60-luvulta alkaen, mutta vasta NMT-verkon lanseerauksen jälkeen Nokian puhelimet (myöhemmin langattomatkin) tulivat tavallisen kansan saataville. Yksi ensimmäisistä NMT-teknologiaa hyödyntävistä, jokseenkin taskukokoisista kannettavista puhelimista oli Nokian Mobira Cityman 900, joka julkaistiin 1987. 

Nokia valmisti vielä 1990-luvulle asti puhelinten ohella tietokoneita ja niiden oheislaitteita, mutta viimeistään vuonna 1992 tehtiin selväksi – ainakin yhtiön sisällä – että puhelimet ovat Nokian päätuote. Tuolloin yhtiön ensimmäinen GSM-puhelin, Nokia 1011, näki päivänvalonsa. Puhelin oli siinä mielessä mullistava, että sillä pystyi vastaanottamaan tekstiviestejä, jokseenkaan niiden lähettäminen ei ollut mahdollista. Nokian ansiosta hakulaitteet hävisivät Suomesta nopeammin kuin monesta muusta hyvinvointivaltiosta.

Suomalainen matkapuhelinvalmistaja maailman markkinajohtajaksi

Vuonna 1998 Nokia teki sen, mitä yhtiön johtohahmot olivat visioineet jo miltei kymmenen vuotta takaperin: se ohitti Motorolan maailman suurimpana matkapuhelinvalmistajana. Vuosituhannen vaihteessa yhtiön arvo oli yli 220 miljardia euroa ja joka puolella maailmaa odotettiin uusien nokialaisten julkaisua kuin kuuta nousevaa. Monet puhelinmallit, kuten 3210, 3510i ja 5110 ovat saavuttaneet ikonisen aseman matkapuhelinten historiassa.

Nokian puhelimet olivatkin aikaansa edellä muun muassa WAP- ja infrapunateknologioiden ansiosta, mutta vuoden 2004 organisaatiouudistus oli yhtiön voittokulun lopun alkua: Nokian eri kehitysyksiköt alkoivat kilpailla keskenään tuotteilla ja ohjelmistoilla, mikä johti siihen, että käytännössä jokaiseen puhelinmalliin piti ohjelmoida oma Symbian-käyttöjärjestelmänsä. 

Windows Phone ei tuonutkaan pelastusta

Juuri Symbian oli ajamassa Nokiaa alaspäin matkapuhelinbisneksessä, kun 2010-luvun taitteessa markkinoille oli tullut nykyaikaisilla ja helppokäyttöisillä käyttöliittymillä varustetut, ensimmäiset iPhone- ja Android-puhelimet. Nokia tekikin täyskäännöksen ja varusti vuonna 2011 lanseeratut, uudet Lumia-mallinsa Windows Phone -käyttöjärjestelmillä. Älypuhelinmarkkinoilla kilpaili nyt käytännössä kolme käyttöjärjestelmää: iOS, Android ja Windows Phone.

Vaikka Lumiat keräsivät kuluttajilta myös paljon kiitosta, ne eivät lähteneet niin suureen nousukiitoon kuin Nokialla oltiin odotettu. Sovelluskehittäjät vaikuttivat suurelta osin Nokian kehnoon menestykseen: sovellusten ja mobiilipalveluiden kehittäminen kolmelle eri käyttöjärjestelmälle tuntui turhan työläältä ja kalliilta. Varsinkin, kun Windows Phonen markkinaosuus oli selkeästi pienin koko kolmikosta. Käyttäjät kyllästyivät suppeaan softavalikoimaan pian ja kaksi vuotta myöhemmin Lumian julkistamisesta Nokia ilmoittikin myyvänsä matkapuhelinliiketoimintansa Microsoftille.

Nokian uusi tuleminen

Kauaa kotimainen teknologiajätti ei malttanut pysyä erossa matkapuhelinbisneksestä, sillä jo 2016 ilmoitettiin, että puhelinvalmistaja HMD Global saa haltuunsa Nokian tavaramerkin käyttöoikeudet. Samana vuonna Microsoft julkaisi toistaiseksi viimeisen Lumia-mallinsa. HMD Global julkaisi ensimmäisen nokialaisensa tammikuussa 2017 – tuo puhelin sai nimekseen Nokia 6.

HMD Globalin käyttöjärjestelmävalinta (Android) avasi pitkästä aikaa sovellusmarkkinat vannoutuneille Nokia-käyttäjille, mutta irtautuminen Windows Phonesta saattoi tulla liian myöhään: Samsungin, Applen ja Huawein vuosien etumatka on liian iso kirittäväksi. Muun muassa tästä syystä Nokia pyrkiikin hakemaan kilpailuetua lähinnä kameratekniikan kautta.