Ravintolat dataa hyödyntämässä

Milloinkohan jollakin ravintolalla löytyy todellista rohkeutta ryhtyä järjestelmällisesti keräämään kuluttajilta palautetta, hyödyntämään sekä myös jakamaan sitä? Teknologian puolesta siihen olisi jo aika loistavat mahdollisuudet. Uskon, että ravintolat voisivat hyödyntää syntyvää tietoa monellakin tavalla.

Kyllähän nykyisinkin ravintoloissa tarjoilijat ja paremmissa paikoissa itse kokit käyvät aika ajoin kysymässä, että onko kaikki hyvin jamaistuuko, ja suurin osa meistä sitten vastaa että kyllähän tämä hyvää on. Joskin hieman vaivaantuneesti, jos oikeasti pitäisi hiukan kritisoida. Meneeköhän se palaute edes perille saakka, tulee joskus aprikoitua.

Mutta hyvin yksinkertaisilla menetelmillä tähän saataisiin järjestelmällisyyttä: asiakkailta voitaisiin hyvinkin kysellä esimerkiksi helpolla mobiilisovelluksella mielipiteitä ruoista, joko yksittäisistä alku-, pää- tai jälkiruoista tai ateriakokonaisuuksista, juomien sopivuudesta, taustamusiikista, tarjoilijan asenteesta ja asiantuntemuksesta ja niin edelleen. Kerättyä tietoa voitaisiin helposti hyödyntää ja ravintola voisi aidosti kehittää toimintaansa.

Ja miksei sitä tietoa voisi jakaa muillekin, kyllä minua kiinnostaisi tietää, kuinka monta kertaa tiettyä annosta on tilattu viimeisen kuukauden aikana ja mitä ihmiset niistä ovat tykänneet, millaisia yhdistelmiä ovat valinneet. En usko, että olen ainoa, joka tällaisesta avoimuudesta tykkäisi ja joka uskoo, että ravintola voisi aidosti hyötyä yksinkertaisella tietojenkäsittelyllä tehdystä numeronmurskauksesta.

Datayhteiskunta vai informaatioyhteiskunta?

Suomen kielessä on ongelma joka heijastuu alamme keskusteluun ja valitettavasti jonkun verran koko yhteiskunnan toimintaan.

Sanalla tieto on kaksi merkitystä. Paremman puutteessa käytän nyt tässä yhteydessä kahta sivistyssanaa: data ja informaatio. Data on vailla merkityksiä, se ei synnytä ymmärrystä. Informaatiota siitä tulee vasta, kun joku ymmärtää sitä ja pystyy tämän ymmärryksen perusteella muuttamaan toimintaansa tai ajatteluaan.

Näiden merkitysten ero ei toki ole mustavalkoinen, mutta se on silti olemassa. Lisäksi ero on tullut merkittäväksi vasta tietotekniikan kehityksen myötä. Ennen vanhaan kun paperille painaminen oli ainoa tapa tallentaa, ei ollut varaa eikä mahdollisuuksia tallentaa dataa vaan piti enimmäkseen tallentaa informaatiota. Tietotekniikka on tuonut mukanaan mahdollisuuden tallentaa runsaasti dataa. Tämä tulee jatkuvasti halvemmaksi ja helpommaksi.

Meillä on liikaa dataa ja liian vähän informaatiota. Puhumme tietovarannoista, kun meillä on datavarantoja. Luulemme käyttävämme tietotekniikkaa, kun käytämme datatekniikkaa. Elämme datayhteiskunnassa, joka kuvittelee olevansa informaatioyhteiskunta, koska kutsuu sitä tietoyhteiskunnaksi.

Ja kuitenkin kaikki toimii informaation varassa. Ei ole olemassa liiketoimintaa, joka ei perustuisi informaatioon. Itse asiassa kaikki liiketoiminta on informaation jalostustoimintaa, jonka tuloksena syntyy tuotteita ja palveluita. Sama koskee julkisen sektorin toimintaa. Informaatio, ei data, on se perusta, jonka päällä yhteiskuntamme seisoo.

En ehdota, että lakkaamme tallentamasta dataa, päinvastoin. Mutta sen lisäksi on muistettava jalostaa datasta informaatiota, ja ennen kaikkea jalostaa informaatiosta uusia palveluita ja tuotteita. Niin, ja tässä kannattaa käyttää hyväksi kaikkia nykyaikaisen tieto- ja viestintätekniikan antamia mahdollisuuksia. Viimeksi mainitussa meillä on vielä paljon tekemistä. Aivan loistava esimerkki löytyy vaikkapa tämän uutisen takaa.

Eksponentiaalista!

Datan määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu vuodessa. Mooren laki jauhaa ja saamme lisää laskentatehoa eksponentiaalisesti. Niinpä tehon kasvu ilmaistaan suoralla viivalla logaritmisella asteikolla. Uutena lakina päätään nostaa laskennan energiatehokkuuden kehittymisestä kertova eksponentiaalinen laki, jonka kehittäjän nimi, Jonathan Koomey, tulee meille lähivuosina tutuksi. Energiatehokkuus näyttää kehittyvän jopa hieman nopeammin kuin laskentateho, mikä on tietysti hyvä uutinen.

Ihmiset lisäävät jatkuvasti toimintaansa sosiaalisen median digitaalisessa ympäristössä ja jokaisesta liikkeestä jää havaittavaa dataa. Uusin jalkapallokenkä kerää dataa, ja omia harjoituskäyriä voi verrata huippujalkapalloilijoiden vastaaviin käyriin. Digitaalinen kamera lähettää kuvat automaattisesti kavereille ja kaikki tämä on hetki hetkeltä helpompaa. Sormenpäästä selviää ihmisen stressitila ja kameravalvonnan kuvankäsittelyalgoritmit oppivat seulomaan terroristeja. Digitaalisuuden elintila siis kasvaa eksponentiaalisesti, sillä sen piiriin joutuvien saarekkeiden määrä ja niiden pinta-ala kasvavat yhtä aikaa.

Open data -kehitys liitetään usein siihen, että viranomaiset avaavat verovaroin kerättyä dataa liiketoiminnan käyttöön, jotta saadaan aikaan uusia innovaatiota ja uutta liiketoimintaa. Ihan hyvä, sillä sehän auttaa tuon digitaalisen elintilan kasvussa. Open data -kehityksessä pitää kuitenkin nähdä, että ajattelua ei pidä rajoittaa vain viranomaisiin. Kaikilla yrityksillä on sama tilanne: kerätyllä datalla on enemmän arvoa, kuin yritys itse osaa tai pystyy hyödyntämään.

Kun dataa avataan, eli siis digitaalisen elintilan saarekkeita yhdistetään, päästään uuteen digitaaliseen ulottuvuuteen. Ikään kuin erilliset jäälautat kasvavat yhteen ja lujittuvat kantavaksi uudeksi elintilaksi, jossa voidaan tehdä uutta liiketoimintaa ihan uusilla ehdoilla. Digitaalisen liiketoiminnan edellytykset sekä itse liiketoiminta kasvavat kiihtyvästi. Facebookin listautuminen on tästä yksi merkki.

Kasvaako Suomessa panostus tähän digitaaliseen liiketoimintaympäristöön eksponentiaalisesti? Jos sinä olisit päättäjä ja tietäisit, että on olemassa eksponentiaalisen kasvun maailma, jakaisitko panoksesi tasan lineaarisen kasvun ja eksponentiaalisen kasvun mahdollisuuksien kesken?

Sosiaalisen median vallankumouksen aikana sinä olet päättäjä! Mitä ajattelit tehdä?

Tekstiviestin kuolonkorinat?

Olen parin joulun ajan seuraillut saamieni joulutervehdystekstiviestien määrää ja ne ovat dramaattisesti pudonneet. Pääsyynä on varmaankin se, että itse olen tekstiviesteistä miltei kokonaan luopunut. Kyseessä taitaa kuitenkin olla laajempi ilmiö, sillä ainakin Sonera kertoi vuodenvaihteessa 22 prosentin pudotuksesta.

Uskon, että tämän joulun pudotus on vasta alkua sille, mitä Facebook, Twitter ja esimerkiksi Applen iMessenger ovat alkaneet tehdä. Operaattoreiden on varauduttava nopeaan SMS-liikevaihdon laskuun, sillä tekstiviesteistä syntyvä liikevaihto on heille tällä hetkellä erittäin merkittävää. Suurin osa SMS-liikenteestä siirtyy internetiin tai jaetaan ilmaiseksi erilaisissa paketeissa. Vodafonella on esimerkiksi Englannissa paketteja, jossa ilmaisten tekstiviestien määrä on rajoittamaton.

SMS-liikenteen muutos on kuitenkin vain osa muutosta, päätrendi on selvä: puheesta ja kirjoitetusta viestittelystä kohti dataa. Tässä onkin koko ICT-teollisuudelle merkittävä haaste: miten operaattoreiden verkko-infrastruktuurin kustannukset katetaan kolmansien osapuolien palveluja rahastamalla?

Näen ilmeiseksi, että operaattoreiden tulevaisuus riippuu siitä, kuinka hyvin ne onnistuvat saamaan osuutensa datasta. Muutaman vuoden sisällä tulemme näkemään ensimmäiset paketit, jossa (ääni)puhelut ja tekstiviestit annetaan ilmaiseksi asiakkaille datapaketin kylkiäisinä.

TIVIT Interactive: Data to Intelligence (D2I): Research challenges

Watch the webinar: Petri Myllymäki from D2I SRA

Slides in SlideShare

***

Digitaalista informaatiota keräävien ja tallentavien laitteiden määrä on kasvanut voimakkaasti: matkapuhelimemme, kodinkoneemme, digi-TV, automme, teollisuuden prosesseja monitoroivat järjestelmät, sähköpostiohjelmat, verkkoselaimet, sosiaalisen median sovellukset, liikenne- ja turvakamerat, ja lukuisat muut digitaalisen informaation lähteet tuottavat koko ajan valtavia tietomassoja.

Globaalit suunnannäyttäjät kuten Google, Yahoo, Netflix, Amazon and Autonomy ovat jo osoittaneet, että data voidaan muuttaa taloudelliseksi hyödyksi sellaisten äärimmäisen suosittujen ja tuottavien palvelujen kautta, jotka  perustuvat massiivisten tietovarantojen älykkääseen analysointiin.

Uudet käyttäjäkeskeiset lähestymistavat ja organisaatioiden yhteistyöverkostot edellyttävät kuitenkin yhä älykkäämpiä keinoja saatavilla olevan datan hyödyntämiseksi: tarvittavan informaation on oltava saatavilla nopeasti ja automaattisesti, ja sen tulee perustua mm. käyttäjän tämänhetkiseen roolin sekä käsillä olevan kontekstin ja prosessin  vaatimuksiin ja näkökulmiin.  Tämä tarkoittaa sitä, että informaatiolähteet ylittävät usein perinteisiä organisaatioiden rajoja ja saattavat hyödyntää myös avoimia tietovarantoja.

Toisen ongelman muodostaa se seikka, että tietomassat eivät ole usein pelkästään suuria, vaan ne voivat myös olla epäyhtenäisiä, muodostuen useista heterogeenisistä tietovarannoista, jotka sisältävät erityyppistä dataa. Tällaisessa tilanteessa on hyvin hankalaa hakea tietylle konteksteille relevanttia informaatiota, etenkin jos eri dataelementtien yhteydet eivät ole eksplisiittisiä vaan implisiittisiä niin, että yhteydet täytyy päätellä datasta muodostettujen mallien avulla.

Sen lisäksi, että tietovarannot voivat olla massiivisia (ja mahdollisesti epäyhtenäisiä), ne voivat olla myös suuridimensioisia, jolloin datan taustalla olevien ilmiöiden ymmärtäminen on vaikeaa. Tästä syystä tarvitsemme monipuolisen työkalupaketin koostuen malleista, menetelmistä ja algoritmeista jotka pystyvät muokkaamaan raakadatan sellaiseen ymmärrettävään muotoon, josta on apua päätöksenteon tukena ja jotka pystyvät arvioimaan myös tulevia tapahtumia ja niiden todennäköisyyksiä.

D2I-ohjelman tavoite on tukea globaalia suuntausta ja tukea sellaisten uusien ekosysteemien syntyä, jotka vahvistavat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä älykkäiden (kontekstisensitiivisten, personoitujen, proaktiivisten) tietoa käsittelevien teknologioiden kautta ja jotka perustuvat sellaisiin uusiin datalähtöisiin palveluihin jotka tuottavat mitattavissa olevaa lisäarvoa, johtaen lisääntyneeseen tietoon, mukavuuteen, tuottavuuteen ja tehokkuuteen.

Tavoitteeseen päästään kehittämällä älykkäitä menetelmiä ja työkaluja tietovarantojen hallinnoimiseksi, jalostamiseksi ja hyödyntämiseksi, ja luomalla näihin perustuvia uusia ja innovatiivisia dataintensiivisiä bisnesmalleja ja palveluja.