On ollut mielenkiintoista seurata suomalaisen innovaatiojärjestelmän kehitystä ja olla mukana siinä rakentamassa yhtä sen uutta osaa eli SHOK-yhtiötä TIVITiä. Suomi elää osaamisesta ja innovaatio on tapa hyötyä kaupallisesti uudesta osaamisesta.  (Schumpeterin mukaan innovaatiot ovat talouden kasvun keskeisin käyttövoima.)

Innovaatiojärjestelmää mittaavien vertailujen tulos on Suomen osalta toistuvasti hyvä. Suomi on aina kymmenen kärjessä. Niinhän Suomi on koulutusjärjestelmää mittaavien Pisa-tutkimustenkin osalta ja niistä olemme ylpeä. Innovaatiojärjestelmän mittaustuloksista pitäisi samoin olla ylpeä.

Innovaatiojärjestelmä ei sekään kestä ajan hammasta muuttumattomana vaan sitä pitää kehittää. Ja tätäkin Suomi tekee. Suomi kehittää korkeakoululaitosta, on perustanut innovaatiokorkeakoulun eli yhdistänyt kolme korkeakoulua Aalloksi ja on käynnistänyt SHOKit. Tällä kaikella pyritään pitämään huolta siitä, että Suomi elää jatkossakin osaamisesta.

Aallon perustaminen oli monella tapaa radikaalia ja SHOK-konsepti on aivan oma uusi suomalainen innovaatio, jolla on otettu edelläkävijyys innovaatiojärjestelmän kehittämisessä. Samanlaista konseptia ei maailmalta löydy ja se herättää myös kiinnostusta niiden piirissä, jotka maailmalla innovaatiojärjestelmiä kehittävät. Näin vaikka konseptia ei ole yritetty erityisemmin markkinoida.

SHOK-konseptissa päävastuu osaamisen kehittämisestä on yrityksillä. Mitään ei tapahdu, jos yritykset eivät ole valmiita panostamaan ensin. Kun panostamisen kohde on valittu, aina on tähän mennessä löytynyt suuri joukko yrityksiä toteuttamaan hankkeita ja on löytynyt korkeakouluja ja tutkijoita, joiden osaamisen yritykset näkevät tutkimushankkeissa oleellisiksi ja jotka itse näkevät mahdollisuuksia tehdä omaa työtään näissä hankkeissa. Sitten Tekes on ollut valmis toteuttamaan näitä ryhmähankkeita omien kriteeriensä pohjalta. Marssijärjestys on aina tämä.

Kaiken tavoite on, että syntyy uutta osaamista, josta syntyy uutta liiketoimintaa ja uutta kasvua sekä työpaikkoja. Näin sitä nykyaikana syntyy, yhdessä tehden ja niin, että tulokset virtaavat nopeasti tuotteissa, palveluissa ja ratkaisuissa markkinoille siten kun yritykset niitä haluavat hyödyntää.

Tehty SHOK-evaluaatio kertoo, että yritykset ovat tyytyväisiä. Hemmetti, asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun konsepti toimii, niin kuin pitää.  Ja asiakkaat haluaisivat kasvattaa toimintaa. TIVITIssä joudumme joka vuosi leikkaamaan hankkeiden kokoa rajustikin, jotta pysymme Tekes-allokaation rajoissa ja itse asiassa yritysten suhteellinen osuus rahoituksesta kasvaa pienin askelin vuosi vuodelta. Onpa mukana kansainvälisiä toimijoita, jotka eivät edes saa Tekes-tukea.

SHOK-konseptin missio suunniteltiin erilaiseksi kuin vaikkapa Suomen Akatemian missio. Näin tehtiin, jotta innovaatiojärjestelmä kehittyisi ja rikastuisi. Täyttääkö SHOK-konsepti Suomen Akatemian mission? Ei täytä. Miksiköhän? Myös Tekesin portfoliossa on erilaisia rahoitustuotteita ja niillä omat roolinsa.

Tärkeimmällä mittarilla eli asiakastyytyväisyydellä mitaten siis SHOK-konsepti on onnistunut; elinkeinoelämä ja yritykset ovat tyytyväisiä. Hirmuisen positiivista on se, että suomalaiset yritykset investoivat suomalaisen osaamisen kehittämiseen Suomessa SHOK-konseptin kautta. Reaalitalouden viesti on, että ne haluaisivat lisätä investointejaan tällä mallilla. Mitäs muita investointeja yritykset ovat lisäämässä Suomessa?

Suomi on siis onnistunut innovaatiojärjestelmän kehittämisessä! Kysymys oikeastaan kuuluu, onko se onnistunut evaluointiosaamisen kehittämisessä, kun evaluoinnin jälkeinen keskustelu ei näytä tavoittavan oleellista!